Järveks' luulin merta kerran", runon lausui hän
Mysteerin sen syövereissä vietti elämän
Alla synkän valtameren varjoiss' vaeltaa
Etsii tietä valoon, luokse armaan, ainiaan
Yksin sankar' yöhön syvemmälle matkaa pois
Se taakka hänen harteillaan kuin lupaus aina ois
Täss' pelissä tää narri lyödään maahan aina vaan
@AntiModernismo ma che vuol dire, i gusti sono diversi. Oggettivamente è bella per i canoni della società di oggi ma proprio il voto oggettivo adesso non esageriamo